 |
Tietyille erikoisammattiryhmille on Suomessa alakohtaisia vaatimuksia näkökyvylle ja sen mittaamiselle. Vaatimuksia esitetään mm. näöntarkkuuden, värinäön ja stereonäön (syvyysnäkö, kolmiulotteinen näkö, binokulaarinen näkö) osalta. Rakkaalla lapsella on monta nimeä...
Vaatimukset perustuvat:
Osa vaatimuksista perustuu turvallisuusnäkökohtiin:
Osa vaatimuksista on käytännön kokemuksen perusteella todettuja näön ominaisuuksia, joita voidaan edellyttää alalle hakeuduttaessa, koska ne ovat tärkeitä työssä selviämiselle ja siinä menestymiselle.
Värinäkö on vaatimuksena usein hieman epäselvä: monissa ammateissa ei todellisuudessa tarvita täydellistä värinäköä eli lieväasteinen värinäön häiriö ei haittaa työssä suoriutumista (esim. kampaajat vs sähköasentajat). Yleisimmin käytetyt testit ovat Ishihara (testi saa olla max. 10 vuotta vanha) ja Panel D 15.
Stereonäön merkitys näkemiselle on nykykäsityksen mukaan useimmissa ammateissa melko vähäinen. Vaatimusten takia tätä joudutaan kuitenkin edelleen tutkimaan. Käytännössä stereonäön testaus tehdään esim. Titmuksen (kärpästesti), Randotin tai RDE–stereotesteillä, jotka mittaavat stereonäköä lähelle katsoessa.
Ilmailu
Ilmailussa näköä koskevat vaatimukset ovat erilaiset siviili-ilmailussa ja ilmavoimissa, lisäksi lentoyhtiöillä on omia erityisvaatimuksiaan. Ohjeet perustuvat useiden Euroopan maiden siviili-ilmailuviranomaisten yhteisesti tekemiin ohjeisiin Joint Aviation Requirements (JAR). Näköä koskevat määräykset ovat erilaiset ohjaamohenkilökunnalle ja muulle henkilökunnalle. Ohjaamohenkilöstön näköä koskevat vaatimukset on sisällytetty lupakirjaan ja ne koskevat useampia näön ominaisuuksia kuin missään muussa ammatissa. Näitä terveystarkastuksia saavat suorittaa vain erityiskoulutuksen saaneet ilmailulääkärit. Tarkemmat tiedot näkövaatimuksista löytyvät linkeistä: https://www.traficom.fi/fi/liikenne/ilmailu
Trukin- ja nosturinkuljettajatNosturinkuljettajien näkövaatimuksiin liittyen löytyy maininta Valtioneuvoston päätöksen 856/1998 (Valtioneuvoston päätös työssä käytettävien käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta 856/1998) 4. luvun 57. pykälästä, jossa sanotaan, että nosturin kuljettajalla tulee olla työhön soveltuva näkö. Tarkempaa ohjetta siitä, mitä soveltuvalla näöllä tarkoitetaan, ei ole. Alan koulutukseen pyrittäessä edellytyksenä pidetään voimassa olevaa Ryhmä 2- ajokorttia (entinen ABC- ajokortti) ja normaalia syvyysnäköä. ”Normaali syvyysnäkö” on usein tulkittu normaaliksi stereonäöksi, joka kuitenkin koskee lähityöskentelyä, kun taas nosturinkuljettajan työssä työetäisyydet ovat selvästi stereonäön alueen ulkopuolella. Miten normaali syvyysnäkö tulisi määritellä ja tutkia, siitä ei ole olemassa ohjetta.
MerenkulkuMerenkulkuammateissa lääkärintarkastuksen saa tehdä vain Valviran (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) valtuuttama merimieslääkäri (http://www.valvira.fi/luvat/ammattioikeudet/merimieslaakarit), joka on suorittanut Työterveyslaitoksen järjestämän koulutuksen. Sosiaali- ja Terveysministeriö on antanut v. 2005 ohjeet merimiehen lääkärintarkastuksesta:
Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä merimieheltä vaadittavasta näkö- ja kuulokyvystä (70/1985) on taulukot merimiehen näkö- ja kuulovaatimuksista.
RautatietRautatiehenkilöstöä koskien Rautatievirasto on antanut 1/2007 lähtien voimassa olevat ohjeet: Rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtäviä hoitavien henkilöiden terveydentilavaatimukset (TEV).
Vaatimukset koskevat kaikkia valtion omistamalla radalla liikkuvia, ei pelkästään VR-yhtymää, joka tosin on suurin ja merkittävin radan käyttäjä. Terveydentilan vaatimusten suhteen liikenneturvallisuustyötehtävät on jaettu kahteen ryhmään: Ryhmä I:
Ryhmä II:
Ainoastaan Rautatieviraston hyväksymät työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijalääkärit voivat tehdä rautatiehenkilöstön terveystarkastukset.
AsentajatAsentajakoulutukseen hakeutuvilta edellytetään normaalia värinäköä, koska osassa asennustöistä joudutaan tulkitsemaan värieroja matalassa valaistustasossa. Tämä ei koske kaikkia asennustöitä, mikä pitäisi ottaa huomioon opiskelusuuntaa valittaessa. Värinäön selvittämiseksi on hyvä tehdä ensin
ja mikäli tässä tulee enemmän kuin 2 virhettä,
15 –testi, jonka läpäisemällä voi toimia asentajan työssä (puna-vihervika on tällöin lieväasteinen) Tavallisten kvantitatiivisten testien lisäksi on joskus hyödyllistä tehdä tulevaa työtilannetta muistuttava värien erottelutehtävä, jota on menestyksellisesti käytetty Satakunnan keskussairaalassa vuosia.
PoliisitPoliisiksi pyrkiviltä vaaditaan
Työssä poliisi saa käyttää silmälaseja.
Panostajat ja sukeltajatPanostajilla ja sukeltajilla näöntarkkuusvaatimus on sama kuin maantieliikenteessä ja värinäön tulee olla riittävä. Värinäön selvittämiseksi on hyvä tehdä ensin
ja mikäli tässä tulee enemmän kuin 2 virhettä,
15 –testi, jonka läpäisemällä voi toimia panostajan ja sukeltajan työssä (puna-vihervika on tällöin lieväasteinen)
MastotyöntekijätMastotyöntekijöillä on oltava työhön tullessa
jatkotutkimuksena Farnsworth Panel D 15-testi).
PuolustusvoimatPuolustusvoimissa on annettu tarkat ohjeet terveyttä koskevista vaatimuksista, jotka vaihtelevat paljon aselajeittain ja tehtävän mukaan. Näkövaatimuksetkin vaihtelevat huomattavasti tehtävän mukaan. Ohjeet löytyvät netistä osoitteesta: http://www.mil.fi/laitokset/laaketiede/TTO.pdf
Tietyissä tehtävissä, kuten lentäjillä, ei hyväksytä aiemmin myopian korjaamiseksi tehtyä sarveiskalvoleikkausta.
MaantieliikenneRyhmän 1 ajokorttiluokkiin kuuluvat moottoripyörän, henkilöauton (kokonaismassa < 3.5 tonnia), pakettiauton (kokonaismassa < 3.5 tonnia), ambulanssin (kokonaismassa < 3.5 tonnia) sekä henkilöautovetoisen ajoneuvoyhdistelmän (BE-ajokortti) kuljettajat sekä traktorin ja mopon kuljettajat. Ennen vuotta 1985 syntyneillä ei kaksipyöräisen mopon kuljettamiseen tarvita ajokorttia. Mopoauton kuljettamiseen vaaditaan aina ajokortti. Ryhmän 1 ajokorttiluokat ovat AM/120, AM/121, A1, A2, A, B, BE, T.
Ensimmäistä ajokorttia anoessaan hakija vakuuttaa, että hänen näkönsä on tutkittu viimeisen vuoden aikana asi-anmukaisesti ja hänen on todettu täyttävän vaatimuksen siitä, että hänen silmiensä yhteisnäkö on vähintään 0,5. Näöntutkimuksen on voinut tehdä lääkäri, terveydenhoitaja tai optikko. Näöntarkkuusvaatimuksen voi täyttää myös silmälasein tai piilolinsseillä. Näissä tapauksissa hakija merkitsee hakemuslomakkeelle, että käyttää ajaessaan silmälaseja tai piilolinssejä. Tästä tulee silmälasierityisehtomerkintä (01) ajokortille.
Ajokorttilain mukaan yhteisnäön on oltava ryhmässä 1 vähintään 0.5, tarvittaessa korjaavia linssejä käyttäen. Jos hakija on menettänyt näön toisesta silmästään tai hän käyttää vain toista silmäänsä näköhavaintoja tehdessään, näöntarkkuuden tulee olla vähintään 0.5 ja silmien tilan tulee olla jatkunut niin kauan, että hän on sopeutunut vain toisen silmän käyttämiseen. Jos keskeisen näöntarkkuuden vaatimukset eivät täyty, ei lääkärinlausunnolla edes yhdessä läpäistyn ajokokeen perusteella voida poiketa ajokiellosta. Molempien silmien yhteisen vaakasuoran näkökentän on oltava vähintään 120 astetta. Näkökentän laajuuden tulee olla vähintään 50 astetta vasemmalle ja oikealle sekä 20 astetta yläsuuntaan ja alasuuntaan. Näkökentän keskialueella 20 asteen säteellä keskipisteestä ei saa olla absoluuttisia puutoksia.
Mikäli näkökenttävaatimukset eivät täyty, tulee selvittää, onko näkökenttäpuutoksen syy silmäperäinen vai neurologinen. Silmäperäisissä syissä voidaan ajo-oikeutta puoltaa näkökenttäpuutteista huolimatta silmätautien erikoislääkärin lausunnon perusteella, jos henkilöllä ei ole muita näkötoiminnan häiriöitä, kuten lisääntynyttä häikäisyalttiutta, hämäränäkövaikeuksia ja merkittävästi heikentynyttä kontrastiherkkyyttä. Esim. glaukoomasta johtuvan näkökenttäpuutoksen kohdalla voidaan ajo-oikeutta puoltaa silmätautien erikoislääkärin lausunnolla, jos näkökentän puutos on vähäinen ja koneellisella näkökenttätutkimuksella selvitetty eikä näön muissa osa-alueissa (keskeinen näkö, häikäisyherkkyys, kontrastiherkkyys, hämäränäkö) todeta heikentymää, ja henkilö on lisäksi suorittanut hyväksytysti ajokokeen.
Jos näkökenttäpuutos johtuu neurologisesta syystä, neurologian erikoislääkärin ja tarvittaessa myös neuropsykologin on tutkittava henkilö. Ajo-oikeutta voidaan puoltaa harkinnan mukaan, jos neurologinen näkökenttäpuutos on neljänneskenttää pienempi. Tarkastuksesta annettavassa lausunnossa on tarvittaessa suositettava ajokokeen tai terveysperusteisen ajokyvyn testauksen suorittamista. Silmälääkäri arvioi lausunnossaan näkökenttäpuutoksen suuruuden ja merkittävyyden ja neurologi tekee kokonaisarvion ja lausunnon.
Jos henkilö on äskettäin alkanut nähdä kaksoiskuvia, ajoterveysvaatimukset eivät täyty. Kaksoiskuvien syy (silmäperäinen/neurologinen) on selvitettävä ja lausunnot saatava kyseisen alan (esim. neurologia, silmätaudit) erikoislääkäreiltä. Ajoterveysvaatimukset täyttyvät uudelleen, kun kaksoiskuvat ovat hävinneet. Mikäli kaksoiskuvat säilyvät yli kuusi kuukautta, ajoterveysvaatimusten täyttyminen edellyttää kahtena näkemiseen sopeutumista (silmätautien tai neurologian erikoislääkärin arvioimana) sekä ajokokeen hyväksyttyä suorittamista. Jos henkilö ei ole sopeutunut kaksoiskuviin tai ei läpäise ajokoetta, ilmoitus poliisille on tehtävä.
Jos henkilö on äskettäin menettänyt näön toisesta silmästään, on ilmoitus poliisille tehtävä. Uusi silmätautien erikoislääkärin arvio ajoterveysvaatimusten täyttymisestä uudelleen voidaan tehdä aikaisintaan 6 kuukauden kuluttua näön menetyksestä. Tänä väliaikana ajoterveysvaatimukset eivät täyty. Lisäksi ajoterveysvaatimusten uudelleen täyttyminen edellyttää tässä tapauksessa ajokokeen hyväksyttyä suorittamista.
Jos henkilöllä todetaan etenevä silmäsairaus tai jos hän ilmoittaa sairastavansa sellaista, lääkärin, käytännössä useimmiten silmätautien erikoislääkärin, tulee arvioida ajoterveysvaatimusten täyttymistä säännöllisesti ja riittävän usein ottaen huomioon taudin ennuste ja todettu eteneminen.
Ryhmän 2 ajokorttiluokkiin kuuluvat kuorma-auton, linja-auton ja ajoneuvoyhdistelmien (kokonaismassa > 3.5 tonnia) kuljettajat eli luokat C, CE, C1, C1E, D, DE, D1, D1E.
Ajokorttilain mukaan ryhmässä 2 näöntarkkuuden on oltava toisella silmällä vähintään 0.8 ja toisella vähintään 0.1 (tarvittaessa enintään + 8 dioptrian korjaavia linssejä käyttäen, piilolinssejä käytettäessä ei dioptria-rajaa sovelleta). Jos keskeisen näöntarkkuuden vaatimukset eivät täyty, ei lääkärinlausunnolla edes yhdessä läpäistyn ajokokeen perusteella voida poiketa ajokiellosta.
Molempien silmien yhteisen vaakasuoran näkökentän on oltava vähintään 160 astetta. Näkökentän laajuuden on oltava vähintään 70 astetta vasemmalle ja oikealle sekä 30 astetta yläsuuntaan ja alasuuntaan. Molempien silmien yhteisen näkökentän keskialueella 30 asteen säteellä keskipisteestä ei saa olla absoluuttisia puutoksia. Näkökenttävaatimuksista ei voida poiketa missään tilanteissa.
Näkövaatimukset eivät täyty sellaisen henkilön kohdalla, jolla on merkittävä kontrasti- ( ks. kontrastinäön tutkiminen) tai hämäränäköä heikentävä sairaus tai joka näkee kaksoiskuvia.
Jos henkilön toisen silmän näkökyky on heikentynyt olennaisesti tai silmien aikaisempi yhteisnäkö on menetetty, silmätautien erikoislääkärin on arvioitava ajoterveysvaatimusten täyttymistä uudelleen aikaisintaan 3 kuukauden kuluttua näkökyvyn heikentymisestä. Tänä väliaikana ajoterveysvaatimukset eivät täyty. Lisäksi ajoterveysvaatimusten täyttyminen näissä tapauksissa edellyttää ajokokeen hyväksyttyä suorittamista.
Kaksoiskuvat ovat ehdoton este ajo-oikeuden säilyttämiselle.
Ensimmäistä kertaa ajokorttia haettaessa, jolloin lääkärintodistuksen pitää olla alle 6 kuukautta vanha. Ryhmässä 2 ei voi antaa vakuutusta ajoterveysedellytysten täyttymisestä. Jos uudistettavan ajokortin voimassaolo on päättynyt. Ajokorttia uudistettaessa tarvitaan lääkärinlausunto 45 vuoden iässä ja sen jälkeen aina uudistettaessa 5 vuoden välein. Ennen vuotta 2013 myönnetyt ryhmän 2 ajokortit voivat olla voimassa ajokortinhaltijan 70 vuoden ikään saakka. Ajo-oikeuden säilyttämiseksi henkilön on toimitettava lääkärinlausunto poliisille kahden kuukauden kuluessa siitä, kun kuljettaja täyttää 50, 55, 60 tai 65 vuotta.
Huom! Ambulanssin ja muun hälytysajoneuvon sekä yksityisajossa olevan henkilö- tai matkailuauton kuljettajalta edellytetään ryhmän 2 ajoterveysvaatimusten täyttymistä vain jos ajoneuvon kokonaismassa ylittää 3.5 tonnia. Monet pelastuslaitokset edellyttävät kuitenkin omalla päätöksellään ryhmän 2 ajoterveysvaatimusten täyttymistä ambulanssinkuljettajilta.
Huom! Taksinkuljettajilta edellytetään aina ryhmän 2 ajoterveysvaatimusten täyttymistä riippumatta siitä, minkä luokan ajokortti tai minkä painoinen ajoneuvo hänellä on.
Ajokorttilain muutokset tulivat voimaan 1.7.2018 Kuljettajien näkövaatimukset nettiosoitteessa http://www.ake.fi/nakotesti/Page12191/page12191.html Ammattikuljettajien tarkastukset tehdään 45 vuoden iästä lähtien 5 vuoden välein 70-vuotiaaksi.
Arvio kontrastinäöstä ja sen vaikutuksesta ajonäköön tehdään osana näkökyvyn kokonaisarviota.
Vanhat viranomaisen myöntämät näköpoikkeusluvat Heikentyneen näön perusteella on vain vanhojen vielä voimassa olevien poikkeuslupien (jollaisia Trafi aiemmin myönsi) uusiminen nykyään mahdollista tietyin ehdoin. Kokonaan uusia näköpoikkeuslupia ei enää myönnetä. Näkövaatimuksista määräajaksi annettu poikkeuslupa on siihen merkitystä voimassaoloajasta poiketen edelleen voimassa, jos poikkeusluvan ehdot muuten täyttyvät. Tämä edellyttää, ettei näkökyvyssä ole tapahtunut heikentymistä edelliseen poikkeusluvan myöntöhetkeen verrattuna. Henkilön on osoitettava poikkeuslupaehtojen täyttyminen poliisille silmätautien erikoislääkärin lausunnolla viimeistään viiden vuoden kuluttua poikkeusluvan voimassaolon päättymisestä lukien ja sen jälkeen vähintään viiden vuoden välein, jollei lääkärinlausunnosta tai ajokortin lyhyemmästä voimassaoloajasta seuraa, että lääkärinlausunnon esittämiseen on sovellettava tätä lyhyempää määräaikaa.
Ajoterveyden tilapäinen heikentyminen (alle 6 kk) ja lääkärin antama lyhytaikainen ajokielto Näissä tilanteissa kuljettajalla on oma vastuu siitä, ettei lähde huonokuntoisena rattiin. Myös ns. kolmiolääkkeitä käyttävien on itse arvioitava kykynsä kuljettaa moottoriajoneuvoa. Lääkettä määränneen lääkärin tehtävä on kertoa kuljettajalle mahdollisista ajokykyä haittaavista sivuvaikutuksista.
Kun lääkäri toteaa tilapäisen ajokyvyttömyyden, hän keskustelee tästä potilaan kanssa, kertoo tälle, että ajaminen tulee nyt lopettaa tietyksi ajaksi ja kertoo kieltonsa perusteet. Kielto kirjataan sairauskertomukseen tai erilliselle lausunnolle ja tuloste tästä annetaan potilaalle. Tilapäistä ajokieltoa ei ilmoiteta poliisille. Potilaalle on syytä kertoa, että ajaminen kiellosta huolimatta voi johtaa onnettomuustapauksissa liikennevakuutuskorvausten heikentymiseen
Linkkejä Työterveyshuollon virtuaaliyliopiston etusivu
http://moodle.tthvyo.fi/course/view.php?id=28 Suomen lait, asetukset ja säädökset Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
Rautatievirasto yhdistyivät Liikenteen Turvallisuusvirastoksi
Tietyille erikoisammattiryhmille on Suomessa alakohtaisia vaatimuksia näkökyvylle ja sen mittaamiselle. Vaatimuksia esitetään mm. näöntarkkuuden, värinäön ja stereonäön osalta.
Näistä löydät lisätietoja Työnäköseuran jäsensivuilta; jäsenenä voit kirjautua sisään sivun oikeasta yläkulmasta. |