Ammattien näkövaatimukset

Tietyille erikoisammattiryhmille on Suomessa alakohtaisia vaatimuksia näkökyvylle ja sen

mittaamiselle. Vaatimuksia esitetään mm. näöntarkkuuden, värinäön ja stereonäön (syvyysnäkö, kolmiulotteinen näkö, binokulaarinen näkö) osalta. Rakkaalla lapsella on monta nimeä...

 

Vaatimukset perustuvat:

  1. Valtioneuvoston asetuksiin tai päätöksiin
  • merimiehet, ammattikuljettajat, puolustusvoimat, raideliikenne

 

  1. yleisiin kansainvälisiin sopimuksiin
  • ilmailu

 

  1. käytännön kokemuksiin
  • mm. tekstiiliteknikot, asentajat, kampaajat

 

Osa vaatimuksista perustuu turvallisuusnäkökohtiin:

  • Raideliikenne
  • Ilmailu
  • Merenkulku
  • Maantieliikenne
  • Puolustusvoimat
  • Poliisivoimat
  • Nosturinkuljettajat
  • Puhelinasentajat
  • Heikkovirtapuolen sähköasentajat
  • Metsurit
  • Mastotyö
  • Torninosturinkuljettajat
  • Panostajat
  • Ammattisukeltajat
  • Pelastajat

 

Osa vaatimuksista on käytännön kokemuksen perusteella todettuja näön ominaisuuksia, joita voidaan edellyttää alalle hakeuduttaessa, koska ne ovat tärkeitä työssä selviämiselle ja siinä menestymiselle.

 

Värinäkö on vaatimuksena usein hieman epäselvä: monissa ammateissa ei todellisuudessa tarvita täydellistä värinäköä eli lieväasteinen värinäön häiriö ei haittaa työssä suoriutumista (esim. kampaajat vs sähköasentajat).

Yleisimmin käytetyt testit ovat Ishihara (testi saa olla max. 10 vuotta vanha) ja Panel D 15.

 

Stereonäön merkitys näkemiselle on nykykäsityksen mukaan useimmissa ammateissa melko vähäinen. Vaatimusten takia tätä joudutaan kuitenkin edelleen tutkimaan.

Käytännössä stereonäön testaus tehdään esim. Titmuksen (kärpästesti), Randotin tai RDE–stereotesteillä, jotka mittaavat stereonäköä lähelle katsoessa.

 

Ilmailu

 

Ilmailussa näköä koskevat vaatimukset ovat erilaiset siviili-ilmailussa ja ilmavoimissa, lisäksi lentoyhtiöillä on omia erityisvaatimuksiaan.

Ohjeet perustuvat useiden Euroopan maiden siviili-ilmailuviranomaisten yhteisesti tekemiin ohjeisiin Joint Aviation Requirements (JAR). Näköä koskevat määräykset ovat erilaiset ohjaamohenkilökunnalle ja muulle henkilökunnalle. Ohjaamohenkilöstön näköä koskevat vaatimukset on sisällytetty lupakirjaan ja ne koskevat useampia näön ominaisuuksia kuin missään muussa ammatissa. Näitä terveystarkastuksia saavat suorittaa vain erityiskoulutuksen saaneet ilmailulääkärit.

Tarkemmat tiedot näkövaatimuksista löytyvät linkeistä:

https://www.traficom.fi/fi/liikenne/ilmailu

 

Trukin- ja nosturinkuljettajat

Nosturinkuljettajien osalta on olemassa Valtioneuvoston päätös, jonka mukaan ajoneuvonosturin kuljettajalla tulee olla työhön soveltuva näkö.

Alan koulutukseen pyrittäessä edellytyksenä pidetään voimassa olevaa ABC-ajokorttia ja normaalia syvyysnäköä. ”Normaali syvyysnäkö” on usein tulkittu normaaliksi stereonäöksi, joka kuitenkin koskee lähityöskentelyä, kun taas nosturinkuljettajan työssä työetäisyydet ovat selvästi stereonäön alueen ulkopuolella. Miten normaali syvyysnäkö tulisi määritellä ja tutkia, siitä ei ole olemassa ohjetta.

 

Merenkulku

Merenkulkuammateissa lääkärintarkastuksen saa tehdä vain Valviran (Sosiaali- ja

terveysalan lupa- ja valvontavirasto) valtuuttama merimieslääkäri

(http://www.valvira.fi/luvat/ammattioikeudet/merimieslaakarit), joka on suorittanut Työterveyslaitoksen järjestämän koulutuksen.

Sosiaali- ja Terveysministeriö on antanut v. 2005 ohjeet merimiehen lääkärintarkastuksesta:

 

 

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä merimieheltä vaadittavasta näkö- ja kuulokyvystä (70/1985) on taulukot merimiehen näkö- ja kuulovaatimuksista.

 

Rautatiet

Rautatiehenkilöstöä koskien Rautatievirasto on antanut 1/2007 lähtien voimassa olevat ohjeet: Rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtäviä hoitavien henkilöiden terveydentilavaatimukset (TEV).

 

 

Vaatimukset koskevat kaikkia valtion omistamalla radalla liikkuvia, ei pelkästään VR-yhtymää, joka tosin on suurin ja merkittävin radan käyttäjä.

Terveydentilan vaatimusten suhteen liikenneturvallisuustyötehtävät on jaettu kahteen ryhmään:

Ryhmä I:

  • junasuoritus
  • liikenteenohjaus, kauko-ohjaus, alueohjaus
  • vetokaluston, ratakuorma-auton ja muun omalla konevoimalla kiskoilla liikkuvan yksikön kuljettaminen tai ohjaaminen sekä koneapulaisen tai vastaavan tehtävät
  • vaihtotyön johtaminen ja junamiehen tehtävät vaihtotyössä
  • asetinlaitemiehen tehtävät
  • vaihdemiehen tehtävät
  • matkustajajunan konduktöörin tehtävät
  • junamiehen tehtävät
  • muut vastaavat tehtävät

Ryhmä II:

  • muut tehtävät, joita rautateiden liikenneturvallisuusmääräykset koskevat ja joihin kuuluu opasteiden antaminen tai tulkitseminen

Ainoastaan Rautatieviraston hyväksymät työterveyshuollon ammattihenkilöt ja

asiantuntijalääkärit voivat tehdä rautatiehenkilöstön terveystarkastukset.

 

Asentajat

Asentajakoulutukseen hakeutuvilta edellytetään normaalia värinäköä, koska osassa asennustöistä joudutaan tulkitsemaan värieroja matalassa valaistustasossa. Tämä ei koske kaikkia asennustöitä, mikä pitäisi ottaa huomioon opiskelusuuntaa valittaessa.

Värinäön selvittämiseksi on hyvä tehdä ensin

  • seulontatestinä Ishiharan värinäkötesti

ja mikäli tässä tulee enemmän kuin 2 virhettä,

  • lievän ja vaikeamman puna-vihervian erottamiseksi (Farnsworth) Panel D

15 testi, jonka läpäisemällä voi toimia asentajan työssä (puna-vihervika on

tällöin lieväasteinen)

Tavallisten kvantitatiivisten testien lisäksi on joskus hyödyllistä tehdä tulevaa työtilannetta muistuttava värien erottelutehtävä, jota on menestyksellisesti käytetty Satakunnan keskussairaalassa vuosia.

 

Poliisit

Poliisiksi pyrkiviltä vaaditaan

  • näöntarkkuus 0.8 toisessa ja 0.4 toisessa silmässä ilman silmälaseja,
  • väriaistissa ei saa olla ”olennaisia virheitä” Ishiharan tauluilla tutkittaessa.

Työssä poliisi saa käyttää silmälaseja.

 

Panostajat ja sukeltajat

Panostajilla ja sukeltajilla näöntarkkuusvaatimus on sama kuin maantieliikenteessä ja värinäön tulee olla riittävä.

Värinäön selvittämiseksi on hyvä tehdä ensin

  • seulontatestinä Ishiharan värinäkötesti

ja mikäli tässä tulee enemmän kuin 2 virhettä,

  • lievän ja vaikeamman puna-vihervian erottamiseksi (Farnsworth) Panel D

15 testi, jonka läpäisemällä voi toimia panostajan ja sukeltajan työssä

(puna-vihervika on tällöin lieväasteinen)

 

Mastotyöntekijät

Mastotyöntekijöillä on oltava työhön tullessa

  • näöntarkkuuden vähintään 0.8 toisessa ja 0.6 toisessa silmässä,
  • näkökenttien sormiperimetrialla tutkittuna normaalit,
  • stereonäkö (esim. Titmuksen kärpäs-testi) ja
  • värinäkö päävärien osalta normaali (Ishiharan värinäkötesti ja tarvittaessa

jatkotutkimuksena Farnsworth Panel D 15-testi).

 

Puolustusvoimat

Puolustusvoimissa on annettu tarkat ohjeet terveyttä koskevista vaatimuksista, jotka vaihtelevat paljon aselajeittain ja tehtävän mukaan. Näkövaatimuksetkin vaihtelevat

huomattavasti tehtävän mukaan.

Ohjeet löytyvät netistä osoitteesta:

http://www.mil.fi/laitokset/laaketiede/TTO.pdf

  • Näöntarkkuus tutkitaan erityisellä valaistulla Landoltin C-taululla (mittausväli 0,1-2,5, etäisyys 5 m)
  • Värinäkö tutkitaan Ishiharan tauluilla
  • Syvyysnäkö seulotaan, tarkemmat tutkimukset erikseen

Tietyissä tehtävissä, kuten lentäjillä, ei hyväksytä aiemmin myopian korjaamiseksi tehtyä sarveiskalvoleikkausta.

 

Maantieliikenne

Ryhmän 1 ajokorttiluokkiin kuuluvat moottoripyörän, henkilöauton (kokonaismassa < 3.5 tonnia), pakettiauton (kokonaismassa < 3.5 tonnia), ambulanssin (kokonaismassa < 3.5 tonnia) sekä henkilöautovetoisen ajoneuvoyhdistelmän (BE-ajokortti) kuljettajat sekä traktorin ja mopon kuljettajat. Ennen vuotta 1985 syntyneillä ei kaksipyöräisen mopon kuljettamiseen tarvita ajokorttia. Mopoauton kuljettamiseen vaaditaan aina ajokortti. Ryhmän 1 ajokorttiluokat ovat AM/120, AM/121, A1, A2, A, B, BE, T.

 

Ensimmäistä ajokorttia anoessaan hakija vakuuttaa, että hänen näkönsä on tutkittu viimeisen vuoden aikana asi-anmukaisesti ja hänen on todettu täyttävän vaatimuksen siitä, että hänen silmiensä yhteisnäkö on vähintään 0,5. Näöntutkimuksen on voinut tehdä lääkäri, terveydenhoitaja tai optikko. Näöntarkkuusvaatimuksen voi täyttää myös silmälasein tai piilolinsseillä. Näissä tapauksissa hakija merkitsee hakemuslomakkeelle, että käyttää ajaessaan silmälaseja tai piilolinssejä. Tästä tulee silmälasierityisehtomerkintä (01) ajokortille.

 

Ajokorttilain mukaan yhteisnäön on oltava ryhmässä 1 vähintään 0.5, tarvittaessa korjaavia linssejä käyttäen. Jos hakija on menettänyt näön toisesta silmästään tai hän käyttää vain toista silmäänsä näköhavaintoja tehdessään, näöntarkkuuden tulee olla vähintään 0.5 ja silmien tilan tulee olla jatkunut niin kauan, että hän on sopeutunut vain toisen silmän käyttämiseen. Jos keskeisen näöntarkkuuden vaatimukset eivät täyty, ei lääkärinlausunnolla edes yhdessä läpäistyn ajokokeen perusteella voida poiketa ajokiellosta.

Molempien silmien yhteisen vaakasuoran näkökentän on oltava vähintään 120 astetta. Näkökentän laajuuden tulee olla vähintään 50 astetta vasemmalle ja oikealle sekä 20 astetta yläsuuntaan ja alasuuntaan. Näkökentän keskialueella 20 asteen säteellä keskipisteestä ei saa olla absoluuttisia puutoksia.

 

Mikäli näkökenttävaatimukset eivät täyty, tulee selvittää, onko näkökenttäpuutoksen syy silmäperäinen vai neurologinen. Silmäperäisissä syissä voidaan ajo-oikeutta puoltaa näkökenttäpuutteista huolimatta silmätautien erikoislääkärin lausunnon perusteella, jos henkilöllä ei ole muita näkötoiminnan häiriöitä, kuten lisääntynyttä häikäisyalttiutta, hämäränäkövaikeuksia ja merkittävästi heikentynyttä kontrastiherkkyyttä. Esim. glaukoomasta johtuvan näkökenttäpuutoksen kohdalla voidaan ajo-oikeutta puoltaa silmätautien erikoislääkärin lausunnolla, jos näkökentän puutos on vähäinen ja koneellisella näkökenttätutkimuksella selvitetty eikä näön muissa osa-alueissa (keskeinen näkö, häikäisyherkkyys, kontrastiherkkyys, hämäränäkö) todeta heikentymää, ja henkilö on lisäksi suorittanut hyväksytysti ajokokeen.

 

Jos näkökenttäpuutos johtuu neurologisesta syystä, neurologian erikoislääkärin ja tarvittaessa myös neuropsykologin on tutkittava henkilö. Ajo-oikeutta voidaan puoltaa harkinnan mukaan, jos neurologinen näkökenttäpuutos on neljänneskenttää pienempi. Tarkastuksesta annettavassa lausunnossa on tarvittaessa suositettava ajokokeen tai terveysperusteisen ajokyvyn testauksen suorittamista. Silmälääkäri arvioi lausunnossaan näkökenttäpuutoksen suuruuden ja merkittävyyden ja neurologi tekee kokonaisarvion ja lausunnon.

 

Jos henkilö on äskettäin alkanut nähdä kaksoiskuvia, ajoterveysvaatimukset eivät täyty. Kaksoiskuvien syy (silmäperäinen/neurologinen) on selvitettävä ja lausunnot saatava kyseisen alan (esim. neurologia, silmätaudit) erikoislääkäreiltä. Ajoterveysvaatimukset täyttyvät uudelleen, kun kaksoiskuvat ovat hävinneet. Mikäli kaksoiskuvat säilyvät yli kuusi kuukautta, ajoterveysvaatimusten täyttyminen edellyttää kahtena näkemiseen sopeutumista (silmätautien tai neurologian erikoislääkärin arvioimana) sekä ajokokeen hyväksyttyä suorittamista. Jos henkilö ei ole sopeutunut kaksoiskuviin tai ei läpäise ajokoetta, ilmoitus poliisille on tehtävä.

 

Jos henkilö on äskettäin menettänyt näön toisesta silmästään, on ilmoitus poliisille tehtävä. Uusi silmätautien erikoislääkärin arvio ajoterveysvaatimusten täyttymisestä uudelleen voidaan tehdä aikaisintaan 6 kuukauden kuluttua näön menetyksestä. Tänä väliaikana ajoterveysvaatimukset eivät täyty. Lisäksi ajoterveysvaatimusten uudelleen täyttyminen edellyttää tässä tapauksessa ajokokeen hyväksyttyä suorittamista.

 

Jos henkilöllä todetaan etenevä silmäsairaus tai jos hän ilmoittaa sairastavansa sellaista, lääkärin, käytännössä useimmiten silmätautien erikoislääkärin, tulee arvioida ajoterveysvaatimusten täyttymistä säännöllisesti ja riittävän usein ottaen huomioon taudin ennuste ja todettu eteneminen.

 

Ryhmän 2 ajokorttiluokkiin kuuluvat kuorma-auton, linja-auton ja ajoneuvoyhdistelmien (kokonaismassa > 3.5 tonnia) kuljettajat eli luokat C, CE, C1, C1E, D, DE, D1, D1E.

 

Ajokorttilain mukaan ryhmässä 2 näöntarkkuuden on oltava toisella silmällä vähintään 0.8 ja toisella vähintään 0.1 (tarvittaessa enintään + 8 dioptrian korjaavia linssejä käyttäen, piilolinssejä käytettäessä ei dioptria-rajaa sovelleta). Jos keskeisen näöntarkkuuden vaatimukset eivät täyty, ei lääkärinlausunnolla edes yhdessä läpäistyn ajokokeen perusteella voida poiketa ajokiellosta.

 

Molempien silmien yhteisen vaakasuoran näkökentän on oltava vähintään 160 astetta. Näkökentän laajuuden on oltava vähintään 70 astetta vasemmalle ja oikealle sekä 30 astetta yläsuuntaan ja alasuuntaan. Molempien silmien yhteisen näkökentän keskialueella 30 asteen säteellä keskipisteestä ei saa olla absoluuttisia puutoksia. Näkökenttävaatimuksista ei voida poiketa missään tilanteissa.

 

Näkövaatimukset eivät täyty sellaisen henkilön kohdalla, jolla on merkittävä kontrasti- ( ks. kontrastinäön tutkiminen) tai hämäränäköä heikentävä sairaus tai joka näkee kaksoiskuvia.

 

Jos henkilön toisen silmän näkökyky on heikentynyt olennaisesti tai silmien aikaisempi yhteisnäkö on menetetty, silmätautien erikoislääkärin on arvioitava ajoterveysvaatimusten täyttymistä uudelleen aikaisintaan 3 kuukauden kuluttua näkökyvyn heikentymisestä. Tänä väliaikana ajoterveysvaatimukset eivät täyty. Lisäksi ajoterveysvaatimusten täyttyminen näissä tapauksissa edellyttää ajokokeen hyväksyttyä suorittamista.

 

Kaksoiskuvat ovat ehdoton este ajo-oikeuden säilyttämiselle.

 

Ensimmäistä kertaa ajokorttia haettaessa, jolloin lääkärintodistuksen pitää olla alle 6 kuukautta vanha. Ryhmässä 2 ei voi antaa vakuutusta ajoterveysedellytysten täyttymisestä. Jos uudistettavan ajokortin voimassaolo on päättynyt. Ajokorttia uudistettaessa tarvitaan lääkärinlausunto 45 vuoden iässä ja sen jälkeen aina uudistettaessa 5 vuoden välein.

Ennen vuotta 2013 myönnetyt ryhmän 2 ajokortit voivat olla voimassa ajokortinhaltijan 70 vuoden ikään saakka. Ajo-oikeuden säilyttämiseksi henkilön on toimitettava lääkärinlausunto poliisille kahden kuukauden kuluessa siitä, kun kuljettaja täyttää 50, 55, 60 tai 65 vuotta.

 

Huom! Ambulanssin ja muun hälytysajoneuvon sekä yksityisajossa olevan henkilö- tai matkailuauton kuljettajalta edellytetään ryhmän 2 ajoterveysvaatimusten täyttymistä vain jos ajoneuvon kokonaismassa ylittää 3.5 tonnia. Monet pelastuslaitokset edellyttävät kuitenkin omalla päätöksellään ryhmän 2 ajoterveysvaatimusten täyttymistä ambulanssinkuljettajilta.

 

Huom! Taksinkuljettajilta edellytetään aina ryhmän 2 ajoterveysvaatimusten täyttymistä riippumatta siitä, minkä luokan ajokortti tai minkä painoinen ajoneuvo hänellä on.

 

Ajokorttilain muutokset tulivat voimaan 1.7.2018

Kuljettajien näkövaatimukset nettiosoitteessa

http://www.ake.fi/nakotesti/Page12191/page12191.html

Ammattikuljettajien tarkastukset tehdään 45 vuoden iästä lähtien 5 vuoden välein 70-vuotiaaksi.

 

Arvio kontrastinäöstä ja sen vaikutuksesta ajonäköön tehdään osana näkökyvyn kokonaisarviota.

https://www.trafi.fi/liikennejarjestelma/liikenne_ja_terveys/tieliikenne_ja_terveys/ajoterveysohjeet_laakarille

 

Vanhat viranomaisen myöntämät näköpoikkeusluvat

Heikentyneen näön perusteella on vain vanhojen vielä voimassa olevien poikkeuslupien (jollaisia Trafi aiemmin myönsi) uusiminen nykyään mahdollista tietyin ehdoin. Kokonaan uusia näköpoikkeuslupia ei enää myönnetä. Näkövaatimuksista määräajaksi annettu poikkeuslupa on siihen merkitystä voimassaoloajasta poiketen edelleen voimassa, jos poikkeusluvan ehdot muuten täyttyvät. Tämä edellyttää, ettei näkökyvyssä ole tapahtunut heikentymistä edelliseen poikkeusluvan myöntöhetkeen verrattuna. Henkilön on osoitettava poikkeuslupaehtojen täyttyminen poliisille silmätautien erikoislääkärin lausunnolla viimeistään viiden vuoden kuluttua poikkeusluvan voimassaolon päättymisestä lukien ja sen jälkeen vähintään viiden vuoden välein, jollei lääkärinlausunnosta tai ajokortin lyhyemmästä voimassaoloajasta seuraa, että lääkärinlausunnon esittämiseen on sovellettava tätä lyhyempää määräaikaa.

 

Ajoterveyden tilapäinen heikentyminen (alle 6 kk) ja lääkärin antama lyhytaikainen ajokielto

Näissä tilanteissa kuljettajalla on oma vastuu siitä, ettei lähde huonokuntoisena rattiin. Myös ns. kolmiolääkkeitä käyttävien on itse arvioitava kykynsä kuljettaa moottoriajoneuvoa. Lääkettä määränneen lääkärin tehtävä on kertoa kuljettajalle mahdollisista ajokykyä haittaavista sivuvaikutuksista.

 

Kun lääkäri toteaa tilapäisen ajokyvyttömyyden, hän keskustelee tästä potilaan kanssa, kertoo tälle, että ajaminen tulee nyt lopettaa tietyksi ajaksi ja kertoo kieltonsa perusteet. Kielto kirjataan sairauskertomukseen tai erilliselle lausunnolle ja tuloste tästä annetaan potilaalle. Tilapäistä ajokieltoa ei ilmoiteta poliisille. Potilaalle on syytä kertoa, että ajaminen kiellosta huolimatta voi johtaa onnettomuustapauksissa liikennevakuutuskorvausten heikentymiseen

 

Linkkejä

Työterveyshuollon virtuaaliyliopiston etusivu

  • kirjaudu vieraana
  • Kurssikategoriat –sisällysluettelon kohta 8. Työympäristöt alta löytyy
  • Työnäkö
  • Avautuvan sivun alaosasta löytyy
  • Työnäkö työterveyshuollossa -oppimateriaali

http://moodle.tthvyo.fi/course/view.php?id=28

Suomen lait, asetukset ja säädökset

http://www.finlex.fi/fi/

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi

  • 1.1. 2010 lähtien Ajoneuvohallintokeskus (AKE), Ilmailuhallinto, Merenkulkulaitos ja

Rautatievirasto yhdistyivät Liikenteen Turvallisuusvirastoksi

http://www.trafi.fi/

 

Tietyille erikoisammattiryhmille on Suomessa alakohtaisia vaatimuksia näkökyvylle ja sen mittaamiselle. Vaatimuksia esitetään mm. näöntarkkuuden, värinäön ja stereonäön osalta.

 

Näistä löydät lisätietoja Työnäköseuran jäsensivuilta; jäsenenä voit kirjautua sisään sivun oikeasta yläkulmasta.