Päätetyö ja erityistyölasit

Hyvä ja rasituksesta vapaa näkeminen työssä, on tärkeä osa työkykyä ja työssä viihtymistä. Useimmissa työtehtävissä näön käytön tarpeet ovat vaativampia kuin vapaa-aikana. Toisaalta erilaisten digitaalisten laitteiden käyttö myös kotioloissa on lisääntynyt huomattavasti.

 

Huono työskentelyergonomia, työhön soveltumattomat silmälasit tai kokonaan korjaamaton taittovirhe, kuormittavat tarpeettomasti työntekijää, aiheuttaen mm. niska- ja hartiaseudun ongelmia, päänsärkyä ja epämukavaa oloa. Huono näkeminen työssä johtaa työtehon laskuun, heikentää tuottavuutta ja lisää poissaoloja.

 

Nykypäivän (työ)elämä vaatii näköjärjestelmältä paljon. Näön käytön tarpeet ovat muuttuneet viimeisen vuosikymmenen aikana merkittävästi lähi- ja välietäisyyksille painottuviksi. Tämä koskee erityisesti erilaisilla digitaalisilla alustoilla tehtävää tietotyötä.

Tarkka lähi-ja välietäisyyksille painottuvan katselun tarve tuo herkästi erilaiset ”piilevät taittovirheet” ja voimakkuuden muutostarpeet esille, aiheuttaen ongelmia näkemisessä.

Päätetyötä tekevän henkilön huolehtia itse omasta työkyvystään käymällä tarvittaessa optikon tai silmälääkärin tutkimuksessa ja hankkimalla tarvittaessa sopivat yleislasit.

 

Jos päätetyöntekijä kokee työnäkemisessään ongelmia ajan tasalla olevista yleislaseista huolimatta, voi hänellä olla oikeus tietyissä tilanteissa työnantajan kustantamiin erityistyölaseihin.

 

Työntekijän tulee hakeutua ensin oman työterveyshuoltonsa ammattihenkilön vastaanotolle kokiessaan ongelmia päätetyössä. Vastaanotolla näön ja silmien jatkotutkimustarve arvioidaan ja henkilö lähetetään tarvittaessa työnäköoptikolle tai silmälääkärille erityistyölasien tarpeen arviointiin.

 

Erityistyölasit 

 

Erityistyölaseilla tarkoitetaan päätetyötä tekevälle henkilölle työnantajan lainmukaisten kriteerien täyttyessä kustantamia silmälaseja. Päätetyötä ja erityistyölaseja koskevat EU-direktiivi EU 90/270/ETY ja Valtioneuvoston päätös VNp 1405/1993.

 

Erityistyölasit ovat yleensä tarpeen ikänäköisillä työntekijöillä, jos työympäristöä ei voida muuttaa siten, että tavanomaiset silmälasit sopisivat työhön.

 

Erityistyölasit poikkeavat yleiskäyttöön tarkoitetuista silmälaseista voimakkuuden, linssityypin tai linssien asennuskorkeuden suhteen

 

Työnantaja ei ole kuitenkaan velvollinen kustantamaan työntekijän erityistyölaseja, jos työntekijällä ei ole käytössään muita yleislaseiksi määrättyjä silmälaseja. Mikäli erityistyölaseihin liittyvät kriteerit toteutuvat, on työnantajalle direktiivin tarkoittama velvoite erityistyölasien kustantamiseen. Suomen Työnäköseura on laatinut asiaan liittyvien sidosryhmien tueksi oman suosituksensa erityistyölasien määräämiseksi.

 

Tarkempi kuvaus erityistyölasiprosessista, lainmukaisista kriteereistä ja STNS:n suosituksista löytyy jäsensivuilta.

 

                                                                                                                                                        Kuva: Zeiss Nordic